Jäsenyys- ja työssäoloehto
Ansiopäivärahaa voidaan maksaa vähintään 34 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä olleille ja jäsenyysaikana 34 kalenteriviikon työssäoloehdon täyttäneille.
Työssäoloehto täyttyy, jos hakija on ollut ansiotyössä yhteensä 34 kalenteriviikkoa viimeksi kuluneiden 28 kuukauden aikana. Edellä mainittua 28 kuukauden työssäoloehdon tarkastelujaksoja voidaan pidentää hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta.
Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat
- sairaus
- aika, jolta henkilö on saanut osasairausajan palkkaa
- aika, jolta henkilö on saanut alennettua sairausajan palkkaa (v. 2010)
- laitoshoito
- kuntoutus
- asevelvollisuus
- siviilipalvelus
- päätoiminen opiskelu
- vuorotteluvapaa
- lapsen syntymä
- enintään 3-vuotiaan lapsen hoito
- yhdistelmä- tai palkkatukiaika, jota ei lueta työssäoloehtoon
- osallistuminen työ- ja elinkeinotoimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun
Liitä päivärahahakemukseesi selvitys hyväksyttävistä syistä. Jäsenen on täytettävä uusi työssäoloehto, jos hän on poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta.
Työssäoloehtoon hyväksytään vain ne työviikot, jolloin vakuutuksenalaista palkkatyötä on tehty vähintään 18 tuntia. Lisäksi palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen tai jollei työehtosopimusta ole, vähintään 1103 euroa/kk vuonna 2012 (2011: 1071,00 euroa/kk)
. Osasairauspäivärahan rinnalla tehty osa-aikatyö ei kelpaa työssäoloehtoon. Työssäoloehtoon ei myöskään lueta vuodesta 2010 lukien aikaa, jolloin on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa. Nämä ajat pidentävät kuitenkin työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa.
Työaikajärjestelyiltään poikkeavilla aloilla voidaan poiketa viikoittaisesta 18 tunnin työaikaedellytyksestä. Tällaisia aloja ovat esim. opetustyö, kotityö, taiteilijat ja luovaa tai esityksellistä työtä tekevät.
Kirjallisesta pyynnöstä voidaan ennen työssäoloehdon täyttymistä ottaa työssäoloehtoon mukaan myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon jakso, jonka työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin kalenteriviikolle.
Työttömyyskassa seuraa päivärahan maksun yhteydessä hakijan uuden työssäoloehdon täyttymistä. Tämän vuoksi työttömyyskassalle on ilmoitettava myös ne jaksot, joilta ei haeta päivärahaa, esim. yli kaksi viikkoa kestävät kokoaikatyöt, sairausajat jne. Kassa ei voi maksaa päivärahaa, jos välissä on "selvittämättömiä" viikkoja.
Yhdistelmätukityö ja palkkatukityö
Ennen vuotta 2002 tehdyistä yhdistelmätukityöviikoista voidaan työssäoloehtoon laskea kolmannes, kuitenkin enintään 16 viikkoa, ja vuonna 2002 tehdyistä yhdistelmätukityöviikoista puolet. Niistä vuodesta 2003 alkaen tehdyistä yhdistelmätukityöviikoista, joihin työnantaja on saanut sekä työllistämistukea että työmarkkinatukea, voidaan työssäoloehtoon laskea puolet. Jos työnantaja on saanut vain työmarkkinatukea, mukaan voidaan laskea kaikki vuodesta 2003 alkaen tehdyt yhdistelmätukityöviikot.
Vuodesta 2006 lukien yhdistelmätuen korvasi palkkatuki. Niistä palkkatukityöviikoista, joihin työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea (perustuki ja 61 – 90 prosentin lisäosa), voidaan työssäoloehtoon laskea puolet. Jos työnantaja on saanut palkkatuen vain perusosana tai perusosana ja 60 prosentin lisäosana, mukaan voidaan laskea kaikki tehdyt palkkatukityöviikot.
Omaishoitaja ja perhehoitaja
Omaishoitajan ja perhehoitajan työtä ei lueta työssäoloehtoon, jos henkilö tekee työtä toimeksiantosuhteessa ja saa palkkiota tekemästään työstä. Tällöin ei ole kyseessä työsuhteessa tehty työ.
Yrittäjä
Jäsen menettää aina jo kertyneen työssäoloehdon, jos hän toimii päätoimisena yrittäjänä yhtäjaksoisesti yli 18 kuukautta. Kun palkansaajakassan jäsen aloittaa päätoimisen yritystoiminnan, hän voi palata päivärahan saajaksi, jos yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta. Mikäli suunnittelet yritystoiminnan aloittamista, ota yhteyttä työttömyyskassaan päivärahaoikeutesi selvittämiseksi.
