Hallitusneuvotteluissa saavutettu neuvottelutulos julkistettiin perjantaina 16.6.2023. Uusi hallitusohjelma sisältää useita ansiosidonnaista työttömyysturvaa koskevia lakimuutoksia ja leikkauksia.
Toistaiseksi tarkempia yksityiskohtia tai aikatauluja ei ole tiedossa. Tiedotamme uudistuksista sitä mukaa, kun tarkempaa tietoa muutoksista ja niiden toteutumisaikatauluista saadaan. Lain muuttaminen vaatii kuitenkin valmistelutyötä eivätkä kaikki hallitusohjelmaan kirjatut linjaukset välttämättä toteudu sellaisenaan.
Työttömyysturvan taso laskee kahden kuukauden jälkeen
Hallitusohjelmassa on sovittu, että työttömyysturva laskee
- 80 % tasolle alkuperäisestä kahdeksan työttömyysviikon jälkeen (noin kaksi kuukautta) ja
- 75 % tasolle alkuperäisestä 34 työttömyysviikon jälkeen (noin kahdeksan kuukautta).
Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta ja taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.
Uudistuksen jälkeen keskimäärin 2000 euron kuukausituloilla täysi päiväraha on ensimmäiset kahdeksan työttömyysviikkoa 60,48 euroa päivässä eli 1300,32 euroa kuukaudessa. Kahdeksan viikon työttömyyden jälkeen päiväraha on 48,38 euroa päivässä ja 1040,17 euroa kuukaudessa. 34 työttömyysviikon jälkeen päiväraha on 45,36 euroa päivässä ja 975,24 euroa kuukaudessa.
Kansaneläkeindeksi jäädytetään
Hallitusohjelmassa on sovittu kansaneläkeindeksin jäädyttämisestä. Tämä tarkoittaa, että etuudet eivät nouse kuluttajahintojen nousun myötä. Leikkauksen merkitys on riippuvainen siitä, kuinka paljon hinnat nousevat. Vuonna 2022 kansaneläkeindeksi nousi kuluttajahintojen myötä yhteensä 8 prosenttia. Ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla indeksin jäädytyksen vaikutus riippuu osin myös palkasta, sillä indeksikorotus vaikuttaa päivärahan laskukaavaan usealla tavalla. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen vaikuttaa ansiosidonnaisen tasoon kaikkien saajien kohdalla.
Lapsikorotukset poistetaan
Hallitusohjelmassa on sovittu työttömyysturvan lapsikorotusten poistosta. Nykyisin lapsikorotusten määrä on 150–285 euroa kuukaudessa. Vuonna 2022 JHL Työttömyyskassassa lapsikorotusta maksettiin 31,5 prosentille ansiopäivärahan saajista.
300 euron suojaosa työtuloille poistuu
Hallitusohjelmassa on sovittu työtulojen suojaosan poistosta. Nykyisin työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Vuonna 2022 JHL Työttömyyskassassa lähes 1000 hakijaa sai kuukausittain täyden päivärahan ilman, että pienet tulot vaikuttivat siihen.
300 euron suojaosan ylittävältä osalta palkka vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden. Muutos siis leikkaa etuutta työtuloa saavilla enintään 150 euroa kuukaudessa. Monilla osa-aikatyöntekijöillä, joiden päivärahan määrä on nyt jo hyvin pieni, ei jatkossa välttämättä ole enää oikeutta päivärahaan lainkaan – etenkin jos lapsikorotustenkin vaikutus hallitusohjelman mukaisesti poistuu.
Vuonna 2022 JHL Työttömyyskassassa 37 % ansiopäivärahan saajista sai päivärahaa osittaisen työskentelyn ajalta.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että sovitellun työttömyysetuuden saajalta voidaan aina myös edellyttää kokoaikatyön hakemista tai osallistumista TE-palveluiden toimintaan osa-aikaisen työnteon rinnalla.
Työssäoloehtoa pidennetään 52 viikkoon
Hallitusohjelmassa on sovittu, että ansiosidonnaisen työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu. Nykyisin ansiosidonnaista voi saada puolen vuoden (26 viikkoa) työskentelyn jälkeen. Jatkossa vaadittaisiin 52 viikkoa työtä. Tässä vaiheessa ei ole tietoa siitä, että työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoon olisi tulossa muutoksia.
Lisäksi hallitusohjelmassa sovittiin, että työssäoloehto ei enää kerry palkkatuetusta työstä. Nykyään palkkatuki kerryttää työskentelyedellytystä 75 % osuudella. Palkkatukea koskeva muutos vaikuttaa erityisesti pitkäaikaistyöttömiin.
Omavastuuaika pitenee seitsemään päivään
Hallitusohjelmassa on sovittu työttömyysturvan omavastuuajan pidentämisestä kahdella päivällä. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalle ei makseta ansiopäivärahaa. Omavastuuaika on nykyisin viisi päivää, mikä tarkoittaa kokonaan työttömällä henkilöllä viikkoa. Lakimuutoksen jälkeen omavastuuaika olisi seitsemän päivää, mikä vastaa noin puoltatoista viikkoa.
Lomakorvauksen jaksotus palautetaan
Hallitusohjelmassa on sovittu, että lomakorvausten jaksotus palautetaan. Tämä tarkoittaa, että jos henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Esimerkiksi yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. Mahdollinen omavastuuaika voidaan ottaa vasta tämän jaksotetun ajan jälkeen. Nykyisin lomakorvaus ei vaikuta ansiopäivärahaoikeuden alkamiseen.
Ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan
Hallitusohjelmassa on sovittu myös, että ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan. Ikä vaikuttaa moneen työttömyysturvan osa-alueeseen:
- 55 vuotta täyttäneet voivat tietyissä tilanteissa saada muun muassa mahdollisuuden koulutukseen ja rahallisen korvauksen. Kyse on muutosturvamallista, joka luotiin viime hallituksen aikana lisäpäivien eli ns. työttömyysputken tilalle.
- 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan.
- 58 vuotta täyttäneet voivat tietyissä tilanteissa saada ansiosidonnaista 500 päivältä 400 päivän sijaan.
- 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen.
- 60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa.
Huom. Hallitus ei ole tiedottanut tarkemmin, koskeeko kirjaus kaikkia ikäsidonnaisia poikkeuksia.
Euroistaminen vaikuttaa osittain työllistyneisiin
Hallitusohjelmassa on sovittu työttömyysturvan euroistamisesta. Euroistaminen tarkoittaa, että päivärahaoikeus ei riippuisi työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä. Riittävää työttömyyttä edeltävä työskentelyä arvioitaisiin ainoastaan palkan perusteella.
Tällä hetkellä ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on työskennellyt 18 tuntia viikossa noin puolen vuoden ajan. Euroistamisen myötä viikkokohtaisesta tuntirajasta luovuttaisiin. Sen sijaan edellytettäisiin, että henkilö on ansainnut kuukaudessa tietyn minimipalkan verran. Viime hallituksen aikana valmistellussa euroistamismallissa minimipalkka oli noin 860 euroa.
Vuorotteluvapaajärjestelmän lopettaminen
Hallitusohjelmassa on sovittu vuorotteluvapaajärjestelmän lopettamisesta. Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän henkilön. Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta.
Vuorotteluvapaata käytti viime vuonna valtakunnallisesti 5 300 henkilöä, JHL Työttömyyskassan jäseniä näistä oli 626 henkilöä. Vastaava määrä työttömiä henkilöitä työllistyi vuorotteluvapaajärjestelmän kautta. Vuorotteluvapaajärjestelmään tehtiin merkittäviä tiukennuksia vuosina 2014 ja 2016. Nämä tiukennukset vähensivät vuorotteluvapaan käyttöä 75 %.
Työttömyyskassat avuksi työllistymisessä
Hallitusohjelmassa on sovittu, että työttömyyskassat voivat tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita. Nykyisin kassat eivät voi tehdä nykyisin mitään työllisyyden edistämiseksi tai sen tukemiseksi.
Selvitetään yhdistelmävakuutusta ja universaalia ansioturvaa
Hallitusohjelmassa on sovittu, että hallitus valmistelee puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutukseksi parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina. Lisäksi se selvittää universaalia ansiosidonnaisen mallia ja työttömyysturvan keston lineaarimallia suhteessa työssäoloehtoon.
Työttömyyskassojen yhteisjärjestön nettisivuilta löytyy päivittyvä lakimuutokset-sivu.