Finanssivalvonta vahvistanut säännöt 8.6.2021

I      KASSAN TOIMIALA

1 §  Kassan nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus

Kassan nimi on Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa, siitä käytetään säännöissä nimitystä kassa ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Kassan toiminta-alueena on koko maa.

Kassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka tarkoituksena on työttömyysturvalaissa tarkoitettujen etuuksien ja muiden kassan toimialaan kuuluvien lakisääteisten etuuksien järjestäminen jäsenilleen kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti

II       JÄSENYYS

2 §  Jäsenyyden ehdot

Kassan jäseneksi pääsee työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja joka työskentelee valtion, kunnan, kuntayhtymän, seura­kunnan, niiden liikelaitoksen tai yhtiön, yleis­hyödyllisen yhteisön, julkiselle sektorille palveluja tuottavan yrityksen tai yhteisön palveluksessa sekä vastaavilla toimialoilla työskentelevät.

Palkkatyöntekijänä pidetään sellaista palkansaajaa, jonka toimeen­tulon on katsottava perustuvan toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon.

Kassan jäsen ei saa samanaikaisesti olla jäsenenä toisessa työttömyyskassassa.

Hakemus kassan jäseneksi pääsemiseksi on tehtävä kirjallisesti työttömyyskassalle.

Kassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, josta alkaen henkilö on maksanut jäsenmaksua, aikaisintaan kuitenkin siitä päivästä, jona hän on kirjallisesti hakenut kassan jäsenyyttä.

3 §  Kassasta eroaminen

Jos jäsen haluaa erota kassasta, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti työttömyyskassalle.

Kassan jäsenyys päättyy sen kuukauden lopussa, jolloin jäsen täyttää 68 vuotta.

4 §   Kassasta erottaminen

Kassan hallitus ja sen valtuuttama vastuullinen toimihenkilö voi jäsentä kuultuaan antaa huomau­tuksen tai varoituksen ja hallitus voi erottaa jäsenyydestään sen,

1)       joka jäseneksi liittyessään on antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja;

2)       joka vilpillisesti on ilmoittanut tai salannut jonkin päivärahan tai muun kassan maksaman etuuden saantiin tai niiden suuruuteen vaikuttavan seikan;

sekä

3)       joka kieltäytyy noudattamasta kassan sääntöjä.

 Jos jäsen ei ole maksanut jäsenmaksuja kolmen (3) kuukauden kuluessa sen ajankohdan alusta lukien, johon jäsenmaksu kohdistuu, hänet voidaan erottaa kassan jäsenyydestä siitä päivästä lukien, josta jäsenmaksut ovat maksamatta. Erottamispäätöksen tekee kassanjohtaja.

Kassa voi erottaa jäsenyydestään sen, joka on siirtynyt pysyvästi pois kassan toimialalta.

Pysyvästi kassan toiminnan piiristä siirtymiseksi katsotaan myös yli 18 kuukauden ajan kestävä yritystoiminnan harjoittaminen.

 5§   Uudelleen liittyminen

 Jos jäsen kassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittyy toiseen kassaan, lasketaan hänen hyväksi työssäoloaika ja jäsenenä oloaika edellisessä työttömyyskassassa työttömyyskassalaissa ja työttömyysturvalaissa säädetyllä tavalla.

Jos erotettu jäsen hyväksytään uudelleen kassan jäse­neksi, hän ei saa laskea hyväkseen aikaisempaa jäsenenä­oloaikaansa eikä aikaisemmin suorittamiaan jäsenmaksuja.

 6 §  Jäsenmaksut

Jäsenmaksu on Finanssivalvonnan vuosittain vahvistama prosenttiosuus veron ennakonpidätyksen alaisesta jäsenyyden perusteena olevasta palkasta ja kassan maksamista ennakon­pidätyksen alaisista etuuksista.

Ansiotuloja ja kassan maksamaa etuutta vailla oleva jäsen, jolla ei ole säännöissä määrättyä jäsenmaksu­vapautusta, maksaa jäsenmaksua 5 € kuukaudelta, jos hän on työttömyysturvalain tarkoittamaa yritystoimintaa harjoittavat henkilö ja muussa tapauksessa 1,5 € kuukaudelta.

Kassalla on oikeus periä jäsenmaksu maksamistaan ennakon­pidätyksen alaisista etuuksista.

Mahdolliset jäsenmaksurästit voidaan vähentää kassan myöntämää, näiden sääntöjen mukaista etuutta maksettaessa.

Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan.

 7 §   Jäsenmaksuista vapautuminen

Kassan jäsen on vapautettu jäsenmaksujen suorittamisesta sen ajan, jolloin hänellä ei ole palkkatuloja eikä hän saa kassan maksamaa etuutta:

1)       ollessaan perhevapailla;

2)       ollessaan sairauslomalla, osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai opiskelemassa;

3)       suorittamassa asevelvollisuutta, asepalvelusta tai siviilipalvelusta;

4)       ollessaan työttömänä työnhakijana, mutta ei ole oikeutettu kassan maksamaan ansiopäivärahaan;

5)       kassan hallituksen hyväksymästä muusta syystä.

Kassan jäsen on vapautettu jäsenmaksujen suorittamisesta kassan maksamasta etuudesta sen ajan, jolloin hän ei saa ansiopäivärahan ansio-osaa ansio-osan maksuajan lyhentämisen johdosta.

Jäsenmaksujen suorittamisesta vapautettu jäsen saa päiväraha­oikeutta laskettaessa lukea hyväkseen aikaisemman jäsenyys­ajan, jolta hän on suorittanut jäsenmaksut.

Jäsen on velvollinen ilmoittamaan kirjallisesti työttömyyskassalle jäsen­maksusta vapautumisensa.

III    ANSIOPÄIVÄRAHAA JA MUUTA ETUUTTA KOSKEVAT EHDOT      

8 §   Etuudet

Kassa myöntää työttömyysturvalaissa säädettyä ansiopäivärahaa ja muita kassan toimialaan kuuluvia etuuksia kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

 9 §  Etuuksien hakeminen ja maksaminen

Ansiopäivärahaa ja muuta kassan maksamaa etuutta on haettava työttömyyskassalta kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, josta sitä halutaan maksettavaksi.

Etuuden myöntämisestä tai epäämisestä kassa antaa kirjallisen päätöksen.

IV               KASSAN HALLINTO

 10 §  Hallintoelimet

Kassan hallintoelimet ovat edustajisto ja hallitus.

11 §  Edustajisto

Kassan ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajiston kokous.

Edustajiston jäsenet valitaan postitse ja/tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla äänestyksellä vaalipiireittäin asiamiespiirien jäsenten kesken toimeenpantavilla vaaleilla edustajiston hyväksymää vaalijärjestystä noudattaen. Edustajistoon valitaan 120 eri sopimuslohkoja ja alueellisia vaalipiirejä edustavaa henkilöä. Sopimuslohkojen edustajien vähimmäismäärä määräytyy jäsenmäärien suhteessa. Vaalipiirien edustajien määrä määräytyy asiamiespiirien jäsenmäärien ja asiamiespiirin kotipaikan perusteella. Ehdokkaan on oltava työttömyyskassan jäsen.

Sopimuslohkoista ja vaalipiireistä valittavien edustajiston jäsenten ja varajäsenten määrän vahvistaa keskusvaalilautakunta asiamiespiirien vaalia edeltävän kalenterivuoden lokakuun lopun jäsenmäärien mukaan. Varajäseniksi valitaan samasta vaalipiiristä, samasta vaaliliitosta ja mikäli mahdollista samasta sopimuslohkosta kuin varsinaiset edustajat näiden jälkeen eniten ääniä saaneet äänimäärän mukaisessa järjestyksessä.

Jäsenet ja varajäsenet työttömyyskassan edustajistoon valitaan yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 2. kohdassa tarkoitettuna henkilökohtaisena suhteellisena listavaalina, jossa kullakin äänioikeutetulla kassan asiamiespiirin jäsenellä on yksi ääni. Vaali toimitetaan postitse ja/tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla työttömyyskassan edustajiston vahvistaman vaalijärjestyksen mukaisesti.

Toimikausi on viisi vuotta ja se päättyy uuden vaalilla valitun edustajiston järjestäydyttyä.

Mikäli edustajiston jäsen valitaan hallitukseen, on hän velvollinen eroamaan edustajistosta ja hänen tilalleen kutsutaan seuraavaksi eniten ääniä saanut samasta sopimuslohkosta, samasta vaalipiiristä ja samasta vaaliliitosta.

Jos edustajiston jäsen siirtyy pysyvästi pois kassan järjestämisalalta tai kokoaikaiselle eläkkeelle, eroaa tai erotetaan yhdistyksestä tai hän jättää ilman hyväksyttävää syytä saapumatta kolmeen peräkkäiseen kokoukseen, katsotaan hänet eronneeksi edustajistosta. Eronneen jäsenen tilalle kutsutaan seuraavaksi eniten ääniä saanut samasta vaalipiiristä ja samasta vaaliliitosta ja mikäli mahdollista samasta sopimuslohkosta.

Mikäli edustajiston varsinainen jäsen on estynyt osallistumaan edustajiston kokoukseen, hänen tilalleen kutsutaan seuraavaksi eniten ääniä saanut samasta vaalipiiristä ja samasta vaaliliitosta ja mikäli mahdollista samasta sopimuslohkosta.

 Uusi äänestys edustajiston valitsemista varten toimitetaan, jos sellainen määrä kassan asiamiespiirejä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on vähintään 2/5 kassan kaikkien asiamiespiirien jäsenmäärästä, sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii. Vaalit on toimeenpantava kuuden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Edustusperuste määräytyy vaatimuksen esittämistä edeltävän kalenterivuoden ensimmäisen vuosipuoliskon jäsenmäärän perusteella.

12 §   Edustajiston kokoukset

Edustajisto kokoontuu kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa vaalituloksen vahvista­misesta järjestäytymis­kokoukseen. Kokouksen kutsuu koolle vaalit toimeenpannut hallitus.

Järjestäytymiskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1)     valitaan edustajiston varsinaisten jäsenten keskuudesta edustajiston puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheen­johtajaa;

2)     valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kolme (3) muuta hallituksen varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet;

3)     valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille varamiehet. Tilintarkastajan on oltava tilintarkastuslain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö taikka mainitun lain 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu HTM-tilintarkastaja tai HTM-yhteisö. Jos tilintarkastajaksi on valittu edellä mainittu yhteisö, ei tilintarkastajien varamiehiä tarvitse valita;

4)     käsitellään hallituksen esittämät asiat.

Edellä 1-3 kohdissa mainittujen toimielinten ja henkilöiden toimikausi on sama kuin edustajiston toimikausi.

Edustajiston varsinainen kokous pidetään touko-kesäkuussa. Edustajiston valintavuonna varsinainen kokous on myös edustajiston järjestäytymiskokous.

Edustajiston varsinaiseen ja ylimääräiseen kokoukseen saa osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Tällaisesta osallistumismahdollisuudesta, sen käyttämisen edellytyksistä ja menettelystä on mainittava kokouskutsussa.

Edustajisto on päätösvaltainen, kun enemmistö jäsenistä on saapuvilla.

Aloiteoikeus edustajiston kokouksille on kassan hallituksella, asiamiespiireillä ja edustajiston jäsenillä. Aloitteet on toimitettava hallitukselle viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta.

Edustajiston varsinaisesta kokouksesta on lähetettävä edustajiston jäsenille kirjallinen ilmoitus viimeistään yhdeksän­kymmentä (90) päivää ennen kokousta. Kutsu edustajiston ylimääräiseen kokoukseen on lähetettävä edustajiston jäsenille viimeistään kolme (3) päivää ennen kokousta.

Ilmoitus edustajiston kokouksesta toimitetaan asiamiespiireille.

Edustajiston kokouksessa jokaisella edustajalla on yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Näiden sääntöjen muuttamiseen muussa kuin 26 §:ssä mainitussa tapauksessa, taikka kassan purkamiseen muussa kuin 13 §:n 1 momentin 6 kohdassa mainitussa tapauksessa vaaditaan, että asiasta on tehty päätös kassan edustajiston kokouksessa vähintään kolme neljäsosan äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kannattama mielipide. Vaalit toimitetaan äänestämällä suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on muualla sanottu, edustajiston tehtävänä on:

1) päättää sääntöjen muuttamisesta;
2) vahvistaa vaalijärjestys edustajiston valitsemista varten;
3)  päättää hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajien valitsemisesta tai erottamisesta;
4) käsitellä edelliseltä toimintakaudelta kassan toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto;
5)  vahvistaa edellisen vuoden tilinpäätös;
6)  päättää niistä toimenpiteistä, joihin hallinto ja tilit antavat aihetta;
7) päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille;
8)  päättää edustajiston ja hallituksen kokouspalkkioista ja korvauksista sekä tilintarkastajien palkkioista;
9) käsiteltävä muut kokouskutsussa käsiteltäviksi ilmoitetut asiat

10) muita, kuin edellä mainittuja asioita ei saa ottaa kokouksessa lopullisesti päätettäviksi.

 13 §   Kassan ylimääräinen edustajiston kokous on pidettävä:

1)     kun kassan hallitus katsoo sen tarpeelliseksi;

2)     kun Finanssivalvonta tai tilintarkastajat, jos heidän suorittamansa tilintarkastus antaa siihen aihetta, sitä vaativat; tai

3)     kun vähintään kymmenesosa jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii määrätyn asian käsittelemiseksi.

4)     kun vähintään kolmannes (1/3) edustajiston jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii määrätyn asian käsittelemiseksi.

5)     kun sellainen määrä asiamiespiirejä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on vähintään ½ kassan kokonaisjäsenmäärästä, sitä kirjallisesti vaatii määrätyn asian käsittelemiseksi.

6)     jos kassan jäsenluku on vähentynyt alle työttömyyskassalaissa tarkemmin määritellyn rajan, on kassan ylimääräinen edustajiston kokous kutsuttava viipymättä päättämään, onko kassan toimintaa jatkettava vai ei, ja mihin toimenpiteisiin näissä tapauksissa on ryhdyttävä jäsenluvun lisäämiseksi tai kassan purkamiseksi.

Jos kassan hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy kutsumasta kassan kokousta koolle, on Finanssivalvonnan toimitettava kutsu.

Kokouskutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat. Muita kuin kokous­kutsussa mainittuja asioita ei kokouksessa saa ottaa lopullisesti päätettäviksi.

 14 §   Kassan hallitus

 Kassan hallituksen toimikausi on sama kuin kassan sääntöjen 11 §:ssä mainittu edustajiston toimikausi.

Kassan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, vara­puheenjohtaja ja kolme (3) muuta kassan edustajiston valitsemaa jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäseneksi ja varajäseneksi voidaan valita 18 vuotta täyttänyt kassan jäsen. Kassan hallituksen jäsenen kelpoisuudesta säädetään tarkemmin työttömyyskassalaissa.

Hallituksen jäsenen ja varajäsenen toimikausi päättyy, mikäli hän siirtyy pysyvästi pois kassan järjestämisalalta tai eläkkeelle, eroaa, taikka erotetaan kassasta tai jättää ilman hyväksyttävää syytä saapumatta kolmeen peräkkäiseen kokoukseen. Edustajisto valitsee jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen/varajäsenen.

 15 §   Hallituksen toiminta

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätös­valtainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet sen muista jäsenistä on paikalla.

 Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla, mutta muissa asioissa voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Hallituksen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa ja se on tarkistettava hallituksen määräämällä tavalla.

Hallituksen kokoukseen saa osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

 

16 §   Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on:

1)     valvoa, että kassan asioita hoidetaan lain, kassan sääntöjen sekä kassan edustajiston kokouksen päätösten ja sen vahvistamien toimintaohjeiden mukaisesti;

2)     ottaa ja erottaa kassan jäsenet ottaen huomioon kuitenkin sen, mitä sääntöjen 4 §:n 2 momentissa ja 17 §:n 2 momentin 3 kohdassa on säädetty;

3)     laatia kassan varojen sijoittamista koskeva sijoitussuunnitelma, jatkuvuussuunnitelma sekä kirjalliset toimintaperiaatteet palkitsemisesta ja toimintojen ulkoistamisen järjestämisestä sekä arvioida hallintojärjestelmää, jatkuvuussuunnitelmaa ja kirjallisia toimintaperiaatteita;

4)     tarkastuttaa vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa kassan laina-asiakirjat, arvopaperit, rahavarat sekä valvoa kassan hoitoa yleensä;

5)     määrätä päivärahojen ja muiden työttömyys­kassan suorittamien etuuksien maksamisessa noudatettavista periaatteista;

6)     ottaa ja erottaa kassanjohtaja ja muut toimihenkilöt, määrätä heidän palkkansa ja tehtävänsä ja tarkasti valvoa tehtävien suorittamista sekä tarvittaessa valita kassanjohtajan sijainen;

7)     valvoa, että kassan arvopaperit ja kirjanpitoasiakirjat säilytetään varmalla tavalla;

8)     valvoa, että kassan kirjanpito on lain, hyvän tavan ja kassan toiminnan mukainen;

9)     valvoa jäsenrekisterin hoitoa;

10)   antaa kassan edustajistolle kirjallinen lausunto ehdotuksista, jotka tilintarkastajat tai kassan jäsenet tahtovat saattaa kokouksen käsiteltäväksi;

11)   laatia tilinpäätös ja toimintakertomus sekä antaa ne tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen sitä kassan kokousta, jossa kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta on käsiteltävä. Hallituksen on toiminta­kertomuksessa tehtävä esitys kassan ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi;

12)   toimittaa kunakin vuotena viimeistään huhtikuun kuluessa Finanssivalvonnalle sen vahvis­tamalle lomakkeelle laadittu tilastollinen kertomus kassan toiminnasta;

13)   tehdä Finanssivalvonnalle esitys seuraavan vuoden jäsenmaksusta;

14)   päättää 21 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;

15)   antaa tarvittaessa valtuuksia kassan nimen kirjoittamiseen;

16)   valmistella edustajiston kokoukselle käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokous koolle;

17)   toimeenpanna edustajiston vaalit;

18)   laatia kirjalliset toimintaperiaatteet kassan sisäisestä valvonnasta, riskienhallintajärjestelmästä ja  sisäisen tarkastuksen järjestämisestä;

19)   edustaa kassaa tai käyttää sen puhevaltaa tuomioistuimissa ja muiden viranomaisten luona;

20)  päättää kaikista muista asioista, joiden osalta ei laissa, asetuksessa tai näissä säännöissä ole toisin määrätty.

17 §   Kassanjohtajan tehtävät

Kassan vastuunalaisena toimihenkilönä on kassanjohtaja. Kassanjohtajan kelpoisuudesta säädetään tarkemmin työttömyyskassalaissa.

Kassanjohtajan tehtävänä on:

1)     valvoa työttömyyspäivärahojen ja muiden työttömyyskassan suorittamien etuuksien maksamista;

2)     valmistella hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja panna täytäntöön hallituksen päätökset;

3)     tehdä hallituksen sijasta päätös jäseneksi ottamisesta; ja

4)     raportoida hallitukselle sellaisista kassan toimintaan ja talouteen liittyvistä tapahtumista, jotka hallitus näkee tarpeelliseksi hallituksen tehtävien hoitamiseksi;

5)     toimittaa kaikki muut tehtävät, jotka hallitus hänen suoritettavakseen antaa

18 §  Kassan nimen kirjoittaminen

Kassan nimen ovat oikeutettuja kirjoittamaan hallituksen puheen­johtaja tai kassanjohtaja tai muu hallituksen siihen mahdollisesti valtuuttama henkilö.

Velkasitoumuksiin vaaditaan kuitenkin hallituksen puheen­johtajan tai kassanjohtajan sekä yhden muun hallituksen jäsenen nimet yhdessä.

Kassan päätös voidaan allekirjoittaa koneellisesti.

 19 §   Kassan asiamiespiirit

Kassan hallitus jakaa kassan toiminta-alueen asiamiespiireihin edustajiston määräämien perusteiden mukaan.

20 §   Tiedonannot jäsenille

Kassaa koskevat jäsenille tarkoitetut tiedonannot julkaistaan yhdessä tai useammassa jäsenien keskuuteen leviävässä lehdessä tai saatetaan hallituksen määräämällä muulla tavalla jäsenten tiedoksi.

Kassan toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien kertomus lausuntoineen on vähintään viikon ajan ja vähintään tunnin ajan päivässä ennen kassan varsinaista edustajiston kokousta pidettävä kassan jäsenten nähtävinä kassan toimistossa.

 21 §   Lainojen ottaminen

Kassan hallituksella on oikeus ottaa tilapäisiä lainoja ainoastaan työttömyyspäivärahojen suorittamista varten sekä pidempi­aikaisia lainoja toimitiloja varten, milloin sitä varten ei ole varoja käytettävänä.

 22 §   Tilikausi

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Tilinpäätöksen, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toiminta­kertomuksen tulee olla valmiina ennen huhtikuun 1. päivää.

23 §   Rahastot

Kassan rahastona on tasoitusrahasto. Vuotuinen ylijäämä siirretään tasoitus­rahastoon.

 24 §   Vajauksen täyttäminen

Jos tilinpäätös osoittaa vajausta, käytetään sen täyttämiseen tasoitusrahastosta enintään 50 prosenttia.

Ellei vajausta voida täyttää 1 momentissa mainitulla tavalla, vajaus täytetään työttömyyskassojen tukikassan varoista ja valtion varoista myönnettävällä lisäosuudella.

V      ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

 25 §   Kassan valvonta

 Kassan valvontaviranomainen on Finanssivalvonta.

26 §   Kassan sääntöjen muuttaminen

Jos työttömyysturvalakia tai asetusta tai työttömyyskassalakia tai muuta kassan toimialaan kuuluvaa lainsäädäntöä muutetaan, kassan hallituksella on oikeus tehdä näihin sääntöihin vastaavat muutokset.

27 §   Varojen luovutus kassan purkautuessa

Purkautuneen tai konkurssiin asetetun kassan mahdolliset varat velkojen ja muiden sitoumusten täyttämisen jälkeen luovutetaan Työllisyysrahastolle.