Ansiopäivärahaa voidaan maksaa jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttäneille työttömyyskassan jäsenille.
Päivärahaoikeuden edellytyksenä on, että olet täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Työstä saadun palkan tulee olla työehtosopimuksen mukaista, tai jos alalla ei sovelleta työehtosopimusta, tulee kokoaikatyön palkan olla vähintään 1430 euroa kuukaudessa (vuonna 2025). Työssäoloehtoon voidaan hyväksyä vain vakuutuksenalainen työ, eli työstä tulee olla asianmukaisesti maksettuna vaadittavat sosiaaliturvamaksut ja verot. Työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana.
Työssäoloehdon täyttämisen lisäksi sinun tulee olla ollut työttömyyskassan jäsenenä riittävän pitkään ollaksesi oikeutettu ansiopäivärahaan.
Työssäoloehtoon hyväksytään mukaan myös:
- täysi sairasajan palkka
- vuosiloma-ajan palkka
- palkallinen äitiysloma
- irtisanomisajan palkka
Työssäoloehtoon ei voida lukea mukaan aikaa, jolta sinulle maksetaan alennettua sairasajan palkkaa, eikä osasairauspäivärahan aikana tehtyä osa-aikatyötä.
Lakimuutosten vaikutus työssäolo- ja jäsenyysehtoon
Ansiopäivärahan maksamisen edellytykset ovat muuttuneet lakimuutoksen myötä 2.9.2024 alkaen. Suurin muutos koskee ansiopäivärahan maksamiseksi vaadittua työhistoriaa. 1.9.2024 saakka ansiosidonnaista voi saada 26 viikon työskentelyn jälkeen. 2.9.2024 alkaen vaaditaan 12 työssäoloehdon täyttävää kuukautta. Työskentelyn aikana on oltava työttömyyskassan jäsen.
Olet 12 kuukauden työssäoloehdon piirissä, kun työssäoloehtosi täyttyy ja työssäoloehtoon sisältyy palkkaa, joka on ansaittu ja maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen.
Lakimuutoksen myötä myös työn määrää aletaan laskea uudella tavalla. 1.9.2024 saakka päivärahaoikeutta ovat kerryttäneet kalenteriviikot, joina henkilö on työskennellyt vähintään 18 tuntia. 2.9.2024 alkaen päivärahaoikeus ei riipu enää työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä. Riittävää työttömyyttä edeltävää työskentelyä arvioidaan ainoastaan palkan perusteella.
Työviikkoja lakimuutosta edeltävältä ajalta ja palkanmaksukuukausia lakimuutoksen jälkeiseltä ajalta voidaan laskea yhteen. Tällöin ennen 2.9.2024 kertyneet työssäoloviikot muunnetaan työssäolokuukausiksi laskemalla 28 kuukauden tarkastelujaksolla kertyneet työssäoloviikot yhteen ja jakamalla kertynyt viikkomäärä neljällä.
Lakimuutosten myötä myös jäsenyysehto on muuttunut: tilanteissa, joissa edellytetään yhteensä 12 kuukauden työssäoloa, edellytetään myös 12 kuukauden jäsenyyttä työttömyyskassassa. 1.9.2024 saakka jäsenyysehto on ollut 26 kalenteriviikkoa.
Työssäoloehdon tarkastelujakso pysyy samana kuin aiemminkin. Työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana.
- Työssäoloehto 1.9.2024 saakka
Olet vielä vanhan työssäoloehdon piirissä, jos viimeinen työssäoloehtoon mukaan laskettava työviikkosi päättyy 1.9.2024 tai aiemmin.
Päivärahaoikeuden edellytyksenä on, että olet täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Työssäoloehto täyttyy, jos olet ollut työttömyyskassan jäsenyysaikanasi 26 viikkoa töissä, joissa työaika on ollut vähintään 18 tuntia yhden kalenteriviikon (maanantai-sunnuntai) aikana.
- Työssäoloehto 2.9.2024 alkaen
Olet pääsääntöisesti 12 kuukauden työssäoloehdon piirissä, kun työssäoloehtosi täyttyy uudelleen ja työssäoloehtoon sisältyy palkkaa, joka on ansaittu ja maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen. Ansiopäivärahaa saadaksesi sinulta edellytetään myös 12 kuukauden jäsenyyttä työttömyyskassassa.
Kerrytät ansiopäivärahaoikeutta saamalla palkkaa vähintään 930 euroa kuukaudessa 12 kalenterikuukauden ajan. Voit kerryttää työssäoloehtoa myös puolikkaina työssäoloehtokuukausina niin, että 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä kokonaisia työssäoloehtokuukausia tulee yhteensä vähintään 12. Puolikas työssäoloehtokuukausi kertyy, jos palkkaa maksetaan 465–929 euroa.
- Vanhan ja uuden työssäoloehdon yhdistelmä
Lakimuutosta edeltävät työssäoloehtoon kerätyt työssäoloviikot eivät katoa mihinkään. Työviikkoja lakimuutosta edeltävältä ajalta ja palkanmaksukuukausia lakimuutoksen jälkeiseltä ajalta voidaan laskea yhteen. Tällöin ennen 2.9.2024 kertyneet työssäoloviikot muunnetaan työssäolokuukausiksi laskemalla 28 kuukauden tarkastelujaksolla kertyneet työssäoloviikot yhteen ja jakamalla kertynyt viikkomäärä neljällä.
Työssäoloehdon täyttyminen tarkistetaan hakemuksen käsittelyn yhteydessä.
- Tarkastelujakso
Työssäoloehtoa ei tarvitse kerryttää kerralla. Voit kerätä työssäoloehtoa esimerkiksi osa-aika- tai keikkatöillä. Työssäoloehdon tulee kuitenkin täyttyä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. 28 kuukauden tarkastelujaksoa lasketaan siitä päivästä taaksepäin, kun ilmoittaudut työnhakijaksi TE-toimistoon ja alat hakemaan päivärahaa.
28 kuukauden tarkastelujaksoa voivat pidentää:
- sairaus tai kuntoutus
- asevelvollisuus
- päätoiminen opiskelu
- lapsen syntymä (raskausraha ja vanhempainraha)
- alle kolmevuotiaan lapsen hoito (esimerkiksi kotihoidontuella)
- vuorotteluvapaa
- apurahakausi
- Te-toimiston kanssa sovittu työllistämistä edistävä palvelu
- palkkatukityön jaksot, jotka eivät kerrytä työssäoloehtoa
28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta.
- Poikkeustilanteet
Poikkeuksia työssäoloehdon kertymisessä 1.9.2024 saakka on esimerkiksi opettajilla, kotityöntekijöillä tai luovilla aloilla, joilla työssäoloehtoon hyväksytään viikkoja, joilla on vähäisempikin määrä työtunteja.
60 vuotta täyttäneillä työssäoloehto voi kertyä työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetyssä työllistymistä edistävässä palvelussa, jos velvoite on syntynyt viimeistään 1.9.2024.
Palkkatukityö kerryttää viikkoja työssäoloehtoon 1.9.2024 asti: Palkkatuetusta työstä voidaan lukea työssäoloehtoon 75 % työssäoloehdon täyttävistä kalenteriviikoista. Se palkkatukityön aika, jota ei voida lukea työssäoloehtoon, pidentää tarkastelujaksoa. Ikääntyneitä koskevan kunnan työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetty palkkatuettu työ kerryttää työssäoloehtoa täysimääräisesti.
Lakimuutoksen myötä palkkatuettu työ ei enää pääsääntöisesti kerrytä työssäoloehtoa. Muutos koskee 2.9.2024 tai sen jälkeen alkanutta palkkatuettua työtä. Jos palkkatukityö tai sen jatkokausi on alkanut viimeistään 1.9.2024, sovelletaan siihen kuuden kuukauden työssäoloehtoa ja työssäoloehtoon voidaan lukea 75 % palkkatuella työskennellyistä kuukausista.
Palkkatukityö voi 2.9.2024 alkaenkin kerryttää työssäoloehtoa silloin, kun palkkatukea maksetaan alentuneesti työkykyisen tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen. Tällaisessa tilanteessa työssäoloehto alkaa kertyä vasta sen jälkeen, kun palkkatukityö on kestänyt kymmenen kuukautta.
Vaikka palkkatukityö ei jatkossa pääsääntöisesti kerrytä työssäoloehtoa, se kuitenkin pidentää tarkastelujaksoa eli sitä ajanjaksoa, jolla tehty työ voidaan huomioida työssäoloehtoon.
Perheyritykseen palkattu perheenjäsen, joka ei itse ole yrityksessä omistajana, voi kerryttää työssäoloehtoa palkansaajakassassa. Perheyrityksessä tehdyssä työssä vaadittava työssäoloehto on 1.9.2024 asti 52 viikkoa ja lakimuutoksen myötä 2.9.2024 alkaen 12 kuukautta. Jos työssäoloehtoon on kertynyt perheyrityksessä tehtyjä työssäoloehtoviikkoja 2.9.2024 edeltävältä ajalta, työssäoloehto on 52 viikkoa. Normaalin palkkatyön 26 viikon ja perheyrityksessä työskentelyn 52 viikon työssäoloehtoviikkoja ei voida laskea yhteen.