Vuorottelukorvaus

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle.

Työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorottelusijaiseksi voidaan valita henkilö, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vapaan alkamista edeltäneen 14 kuukauden aikana. Tätä 90 päivän työttömyyttä ei vaadita alle 30-vuotiaalta vuoden sisällä tutkinnon suorittaneelta, alle 25-vuotiaalta eikä yli 55-vuotiaalta. TE-toimisto tutkii sen, että sijainen täyttää nämä edellytykset. Vuorotteluvapaalta palaavalla on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.

Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaata ei voi jaksottaa, vaan se on pidettävä yhdessä jaksossa.

Vuorottelijan yläikäraja

Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden jälkeen, jolloin vuorottelija saavuttaa työntekijän yleisen vanhuuseläkkeen alkamisiän vähennettynä kolmella vuodella. Yläikärajaa ei sovelleta ennen vuotta 1957 syntyneisiin.

Voit jäädä vuorotteluvapaalle

  • jos työssäolo ja palvelusuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden jaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo katsotaan työssäoloksi.
  • mikäli ennen vuorotteluvapaan alkamista eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa kertyy vähintään 20 vuotta. Työhistoriaan lasketaan kaikki ennen vuotta 2007 tehty eläkettä kerryttävä työ, mutta vuodesta 2007 lukien vain yli 18-vuotiaana tehty eläkettä kerryttävä työ. 1.9.2014 alkaen myös toisessa EU/ETA-maassa ja Sveitsissä tehdyt työt voidaan lukea mukaan työhistoriaan. Työhön rinnastettavaa aikaa, kuten perhevapaata, voi olla enintään neljännes.
  • jos aikaisempi vuorotteluvapaa on päättynyt vuonna 2003 tai sen jälkeen ja olet tämän jälkeen kerryttänyt uutta työhistoriaa vähintään 5 vuotta.
    • huomaathan, että vuorotteluvapaan työhistoria lasketaan työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella eikä kalenteripäivinä. Tämä on hyvä huomioida etenkin kun lasketaan vapaiden väliin jäävää 5 vuoden työhistoriaa.

Työttömyyskassan maksamaan vuorottelukorvaukseen vaaditaan lisäksi, että olet ennen vuorotteluvapaalle jäämistä täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon.

Tarkemmat hakuohjeet vuorottelukorvauksen hakemiseen löydät ohjepankista.

Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta ajalta jolta

  • saat vuorotteluvapaan myöntäneeltä työnantajalta palkkaa
  • suoritat varusmiespalvelua tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta taikka siviilipalvelusta
  • suoritat vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa
  • olet yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun kuin vuorotteluvapaaseen suostuneen työnantajan palveluksessa
  • harjoitat päätoimista yritystoimintaa
  • saat kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta kuntoutusta koskevien säännösten perusteella
  • saat päivärahaa tai eläkettä täyden työkyvyttömyyden perusteella tai saat osasairauspäivärahaa
  • saat täysien palvelusvuosien perusteella maksettavaa vanhuuseläkettä, uuden eläkejärjestelmän mukaista vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä
  • saat äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa tai sinulle on myönnetty lomaa raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi

Vuorottelukorvaukseen vaikuttavista muutoksista, esimerkiksi työhön menosta, on ilmoitettava välittömästi TE-toimistolle ja työttömyyskassalle.

Vuorottelukorvauksen määrä

Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 prosenttia täydestä ansiopäivärahastasi ilman lapsikorotusta.

Korvauksen perusteena olevaa ansiopäivärahaa laskettaessa otetaan huomioon vuorotteluvapaata edeltäneen vähintään 52 viikon ajalta saadut palkkatulot.

Ensimmäinen maksuerä on noin kahdelta viikolta, ja maksupäivä on jakson päättymistä seuraavan viikon perjantaina. Jatkossa korvaus on maksussa ilman erillistä hakemusta neljän viikon välein, tavallisesti perjantaisin.

Vuorottelun aikana saatu tulo muulta kuin vuorotteluvapaan myöntäneeltä työnantajalta sovitellaan samalla tavoin kuin ansiopäivärahassa, mutta siihen ei sovelleta suojaosaa.

Voit katsoa arvion vuorottelukorvauksen määrästä TYJ:n sivuilla olevasta taulukosta.

Vuorottelukorvauksen verotus

Työttömyyskassan maksamat etuudet ovat ennakonpidätyksenalaista tuloa, josta työttömyyskassa toimittaa ennakonpidätyksen.

Saamme jäsentemme ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta verovuoden alussa (1. helmikuuta). Jos olet uusi jäsen ja liittynyt työttömyyskassan jäseneksi kesken vuotta, toimita tällöin ennakonpidätystietosi itse työttömyyskassalle.

Ennakonpidätys suoritetaan palkkaa varten annetun verokortin mukaisesti, kuitenkin niin, että ennakonpidätysprosentti on vähintään 25 prosenttia.

Jos toimitat työttömyyskassalle muutosverokortin sosiaalietuutta varten, ennakonpidätys toimitetaan muutosverokortin tietojen mukaisesti.

Työttömyyskassa toimittaa verottajalle tiedot maksetuista etuuksista ja ennakonpidätyksistä.