Siirry sisältöön

Muutoksia työttömyysturvalakiin vuodelle 2018

Omavastuuaika lyhenee, mutta samalla työnhakijan aktiivisuutta tullaan seuraamaan. Päivärahan määrä pienenee, mikäli työnhakija ei ole lain tarkoittamalla tavalla aktiivinen

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen nk.  aktiivimallista 19.12.2017 ja se koskee  vuoden 2018 alusta lukien kaikkia päivärahan saajia eräitä laissa säädettyjä ryhmiä lukuun ottamatta

Myös liikkuvuusavustuksen myöntämisedellytyksiin tulee muutoksia ja työttömänä aloitetun yritystoiminnan päätoimisuus tutkitaan jatkossa vasta neljän kuukauden päästä yritystoiminnan alkamisesta.

Omavastuuaika muuttuu ja päivärahan määrä saattaa pienentyä

Työttömyyden alun omavastuuaika on 1.1.2018 alkaen viisi päivää nykyisen seitsemän päivän sijaan. Työnhakijalle asetetaan kuitenkin lisää omavastuuaikaa työttömyyden jatkuessa, mikäli hakija ei tietyn seurantajakson aikana työllisty tai osoita muutoin aktiivisuutta työnhaussaan. Omavastuuajan lisääminen toteutetaan alentamalla maksettavan työttömyysetuuden määrää. Mikäli työnhakija ei täytä aktiivisuutta koskevaa edellytystä 65 maksupäivää kestävällä seurantajaksolla, alenee maksettava täysi työttömyysetuus 4,65 prosentilla seuraavien 65 maksupäivän ajaksi.

Mitä työnhakijalta odotetaan, ettei päiväraha pienenisi?

Päivärahaa ei pienennetä, jos hakija toimii seuraavasti:

  • työskentelee seurantajakson aikana yhden työssäoloehtoon luettavan kalenteriviikon
  • työskentelee seurantajakson aikana yhteensä sen verran, että tehdyn työn määrä yhden kalenteriviikon aikana riittäisi täyttämään yhden työssäoloehtoon luettavan kalenteriviikon
  • toimii seurantajakson aikana yrittäjänä siten, että ansiot seurantajakson aikana olisivat 23 prosenttia työttömyysturvalain mukaisesta yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta
  • osallistuu seurantajakson aikana työllistymistä edistävään palveluun vähintään viiden päivän ajan
  • osallistuu seurantajakson aikana muuhun työvoimaviranomaisen järjestämään työllistymisedellytyksiä parantavaan palveluun tai toimintaan vähintään viiden päivän ajan
  • osallistuu seurantajakson aikana työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavaan rekrytointia tukevaan toimintaan vähintään viiden päivän ajan

Päivärahan maksaja joutuu tutkimaan sen täyttyykö edellä mainitut ehdot vai ei. Työttömyyskassa pyytää tarvittaessa asiaa koskevia lisäselvityksiä hakijalta.

Seurantajaksot ja työttömyysetuuden maksaminen

Työnhakijan aktiivisuutta seurataan 65 maksupäivän jaksoissa. Mikäli aktiivisuutta koskeva edellytys ei jaksolla täyty, sen jälkeen maksettava täysi työttömyysetuus alenee 4,65 prosentilla seuraavien 65 maksupäivän ajaksi. Tämä 65 maksupäivän jakso on uusi seurantajakso, jonka kuluttua tehdään työnhakijan aktiivisuuden tarkastelu uudelleen. Alennettuna maksettava työttömyysetuus voi kuitenkin palautua täydeksi etuudeksi jo ennen 65 maksupäivän täyttymistä, jos henkilö täyttää työssäoloehdon, työllistyy yli kahdeksi viikoksi kokoaikatyöhön tai päätoimiseen yritystoimintaan, tai hänelle asetetaan korvaukseton määräaika (karenssi) kesken seurantajakson. Etuus voi palautua täydeksi myös sellaisen jakson päätyttyä, jonka ajalta päivärahaa ei ole maksettu soviteltua päivärahaa koskevien laskentasäännösten vuoksi.

Aktiivisuuden seurantaa ei sovelleta sellaisiin päivärahan saajiin, joilla on työkyvyttömyyseläkehakemus vireillä tai jotka saavat työkyvyttömyyden tai vamman perusteella maksettavaa etuutta. Aktiivisuutta ei myöskään edellytetä omais- tai perhehoitajilta. Kokonaan lomautetuilla aktiivisuutta aletaan seurata, jos lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti yli 64 maksettua päivää. Lyhennetylle työviikolle lomautetuilla aktiivisuutta seurataan jos lomautus muuttuu kokoaikaseksi ja kestää yli 64 maksupäivää.

Aktiivisuuden seurantajaksot alkavat kaikilla päivärahan saajilla lain voimaantulosta 1.1.2018 lukien. Lue lisää aktiivimallista täältä .

Kiistelty lainmuutos lisää byrokratiaa

Julkisuudessa on runsaasti arvosteltu vuoden 2018 alusta voimaan tulevaa ns. aktiivimallia. Työttömyyskassan näkemyksen mukaan lakimuutos lisää byrokratiaa. Aktiivisuuden selvittäminen tulee valitettavasti jossain määrin hidastamaan päivärahan maksatusta. Etuuden pienentyessä toimeentulo heikkenee. Muutos ei myöskään kohtele työnhakijoita tasapuolisesti, koska töitä tai aktiivisuuden osoittamiseen tarvittavaa toimintaa ei ole kaikkialla tarjolla.

Liikkuvuusavustuksen muutokset

Työttömyyskassat alkoivat maksamaan vuoden 2017 alussa alueellisen liikkuvuuden tukemiseksi  liikkuvuusavustusta . Liikkuvuusavustuksen käytön lisäämiseksi, on tehty muutoksia sen saamisen edellytyksiin. Uusia säännöksiä käytetään, jos työ tai siihen liittyvä koulutus alkavat aikaisintaan 1.1.2018.

Jatkossa liikkuvuusavustus myönnetään muiden edellytysten täyttyessä myös:

  • sellaiseen osa-aikatyöhön, jossa viikkotyöaika on alle 18 tuntia. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa kuitenkin vain yhdestä työstä, vaikka hakijalla olisi useampi osa-aikatyö samaan aikaan. Liikkuvuusavustus maksetaan osa-aikatyön ajalta vain tosiasiallisilta työpäiviltä.
  • silloin kun työnhakija osallistuu työsuhteen saamisen edellytyksenä olevaan koulutukseen.

Liikkuvuusavustukseen sisältyy:

  • lapsikorotus huollettavina olevista lapsista
  • korotusosa, jos työpaikka tai työhön liittyvä koulutuspaikka sijaitsee yli 200 km päässä asuinpaikasta, tai jos muuttaa näiden vuoksi yli 200 km päästä

Liikkuvuusavustusta voi jatkossa hakea takautuvasti kolmen kuukauden sisällä työn tai koulutuksen aloittamisesta.

Työttömänä aloitettu yritystoiminta

Kun työtön aloittaa yli kaksi viikkoa kestävän yritystoiminnan, ei yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta selvitetä neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Kyseiseltä ajalta maksetaan soviteltua päivärahaa ja yritystoiminnan tulo huomioidaan päivärahan määrässä.

Neljän kuukauden kuluttua yritystoiminnan alkamisesta TE-toimisto tutkii, onko kyse pää- vai sivutoimisesta yritystoiminnasta. Oikeus päivärahaan päättyy neljän kuukauden jälkeen, jos yritystoiminta silloin katsotaan päätoimiseksi. Yritystoiminnan aikana työnhakijan tulee hakea kokoaikatyötä, eikä yritystoiminta ole perusteltu syy kieltäytyä työstä tai työllistymistä edistävistä palveluista.

Säännöstä sovelletaan, kun yritystoiminta alkaa aikaisintaan 1.1.2018.